Välitunnilla

Kaverukset keinussa, Gandalf ja muita virkattuja otuksia ja otoksia. Nämä seuraavat ovat pahan kevätväsymyksen vallassa, onneksi kesäloma alkaa pian!

Osa otuksista päätyi vitriiniin hienojen sisustus- ja asustevirkkausten joukkoon: 

 

Kuvissa esiintyvät virkkaukset ovat kahta lukuun ottamatta seiskaluokkalaisten tekemiä. Kirahvi ja hevosen piilopaikkakori ovat ysiluokan Tiinan ja Pinjan työtä. Virkkausprojektimme lähtökohtana oli virkkauslinkkeihin tutustuminen, niiden etsiminen, ja koululta löytyvien valtavien jämälankavarastojen hyödyntäminen. Kertasimme aluksi virkkauksen perusasioita kuten virkkauslyhenteitä ja -merkkejä, ja harjoittelimme perussilmukoiden ja -muotojen virkkaamista. 

Jämälangat ovat pitkälti koneneulonnan kulta-ajan peruja - laadukkaita villalankoja, joita nyt käytettiin tarvittaessa kaksin- tai jopa kolmikertaisina. Jonkin verran koululta löytyi myös puuvillalankoja. Sekoitelankojakin oli paljon. Muutamat oppilaat ostivat itse ontelokudetta, mutta lähes kaikki työt toteutettiin siis edullisesti tavallisilla langoilla. 

Syntyi monenlaisia virkkaustöitä. Helina ja Triin tekivät tyynyt virkkaamistaan isoäidinneliöistä. Viive valmisti kauniin lohenpunaisen juhlalaukun isoine nypylöineen, ja Roosa ja Tytti virkkasivat lasinalusia. Upeita ja osin tosi työläitäkin amigurumeja valmistui paljon. Saara virkkasi possupenaalin - hienosti onnistunut haastava homma - ja Vilja kukkaron. Oppilaita kovasti innostanut linkkilöytö oli vesinokkaeläimem muotoisen patalapun ohje. Sovelsimme ohjetta siten, että patalapusta tuli yksinkertainen ja siten paremmin pannunalusena toimiva.

Virkkaus koettiin mielekkääksi, innostavaksi ja onnistumisen kokemuksia tuovaksi puuhaksi. Virkkaus on tekniikkana melko helppo - ohjeita on helppo ymmärtää sekä soveltaa omien ideoiden mukaisiksi. Myös täysin ilman ohjetta pärjää, kun perustaidot, esim. ympyrän ja pallon virkkaamisen hallitsee. Virkkaus on siis paitsi tosi kivaa, niin myös ongelmanratkaisutaitoja kehittävää puuhaa.